Yksittäinen "In English" -sivu ei riitä
Onko yhdistyksenne verkkosivujen monikielisyys hoidettu lisäämällä yksittäinen "In English" -nimellä kulkeva sivu? Onko tälle yksittäiselle sivulle yritetty tiivistää koko yhdistyksen toiminta? Usein tällainen sivu on joko hyvin pitkä, ei ajan tasalla tai molemmat näistä.
Toinen yleinen ratkaisu on upottaa sivustolle Google Translate -käännöswidgetti, joka kääntää sivun sisällön automaattisesti valitulle kielelle. Tämäkään ei ole ihanteellinen ratkaisu. Käännösten laatu vaihtelee, etkä voi vaikuttaa siihen mitä ja miten asiat käännetään. Käännetty sisältö ei myöskään näy hakukoneille, joten englanninkielinen kävijä ei löydä sivuillesi hakukoneella englanniksi hakiessaan.
Molemmissa ratkaisuissa on myös saavutettavuusongelma, joka ei ole välttämättä ilmeinen. Jokaisella verkkosivulla on lähdekoodissa lang-attribuutti, joka kertoo selaimelle ja ruudunlukijalle millä kielellä sivun sisältö on kirjoitettu. Suomenkielisellä sivustolla tämä on tyypillisesti asetettu arvoon "fi". Kun yksittäisen "In English" -sivun sisältö on englantia mutta lang-attribuutti on edelleen "fi", ruudunlukija yrittää lukea englanninkielisen tekstin suomen kielen ääntämissäännöillä. Lopputulos on käytännössä käyttökelvotonta ruudunlukijan käyttäjälle. Google Translate -widgetin tapauksessa tilanne on sama, sillä widget kääntää vain näkyvän tekstisisällön eikä muuta sivun lang-attribuuttia.
Miltä kunnollinen monikielinen sivusto näyttää?
Kunnollisessa monikielisessä verkkosivustossa jokainen kieliversio on oma itsenäinen versionsa jokaisesta sivusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yhdistyksen etusivusta on olemassa sekä suomenkielinen että englanninkielinen versio, kummallakin omalla URL-osoitteellaan. Suomenkielinen versio voi löytyä osoitteesta yhdistys.fi/fi ja englanninkielinen osoitteesta yhdistys.fi/en.
Kun monikielisyys on toteutettu näin, jokaisella sivulla on oikea lang-attribuutti omalle kieliversiolleen. Ruudunlukija osaa lukea kunkin sivun oikealla kielellä, ja hakukoneet indeksoivat jokaisen kieliversion erikseen. Tämä tarkoittaa, että englanninkielinen kävijä voi löytää yhdistyksesi suoraan Googlesta englanniksi hakiessaan, sen sijaan että hänen täytyisi ensin navigoida suomenkieliselle sivustolle ja etsiä sieltä käännössivu.
Myös sivuston navigaatio, painikkeet ja muu käyttöliittymäteksti on käännetty kullekin kielelle. Kävijälle kokemus on saumaton eikä hän joudu hyppimään kielten välillä kesken selaamisen.
Nykyaikaiset sisällönhallintajärjestelmät, kuten aiemmin esittelemäni Kirby, tukevat tällaista monikielisyyttä suoraan. Kieliversioiden välillä liikkuminen hallintapaneelissa on tehty mutkattomaksi, ja metatiedot jotka eivät eroa kieliversioiden välillä tarvitsee määrittää vain kerran.
Tekoäly kääntäjän apuna
On ymmärrettävää, että kaikilla ei ole aikaa ja resursseja kääntää yhdistyksen jokaista sivua, artikkelia tai muuta verkkosivujulkaisua. Perinteisesti käännöstyö on tarkoittanut joko ammattilaiskääntäjän palkkaamista tai monta tuntia omaa työtä. Tekoäly on kuitenkin muuttanut tämän asetelman merkittävästi.
Sisällönhallintajärjestelmille kuten Kirby ja Statamic löytyy tekoälyavusteisia kääntäjälisäosia, joissa voit itse valita tekoälypalveluntarjoajan, kuten DeepL, Claude, ChatGPT, Gemini tai Mistral. Näiden lisäosien avulla käännösprosessi toimii käytännössä niin, että avaat sivun tai artikkelin hallintapaneelissa, valitset kohdekielen ja klikkaat käännä. Lisäosa tuottaa käännöksen suoraan oikeaan kieliversioon, oikeisiin kenttiin. Sinun ei tarvitse kopioida tekstiä erilliseen käännöstyökaluun, muotoilla sitä uudelleen tai huolehtia siitä, että käännös päätyy oikeaan paikkaan sivustolla. Prosessi, joka aiemmin on voinut viedä tunteja per sivu, tapahtuu nyt muutamassa minuutissa.
Tekoälykäännökset vaativat oikolukua
Vaikka tekoälykäännökset ovat usein hyviä, ne eivät ole virheettömiä. Tekoälyllä on taipumusta tehdä virheitä, joita ihmiskääntäjä ei tekisi. Esimerkiksi yhdistyksen nimi, paikkakunnat, hankkeiden nimet tai muut erisnimet saattavat kääntyä, vaikka niiden pitäisi pysyä alkuperäisessä muodossaan. Erikoistermit voivat myös kääntyä väärin tai epätarkasti, varsinkin jos kyse on alakohtaisesta sanastosta, joka ei ole yleiskieltä.
Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen tekoälyn tuottama käännös oikoluetaan ennen julkaisua. Ensimmäisten käännösten kohdalla oikoluku vaatii eniten huomiota, koska silloin vakiinnutat sivuston termistön ja tyylin kyseiselle kielelle sekä tekoälypalvelulle. Kun pohjatyö on kunnossa, uusien artikkelien tai sivujen kääntäminen ja tarkistaminen sujuu nopeammin.
Tähän liittyy myös tärkeä käytännön neuvo: sivuja ei kannata kääntää sellaisille kielille, joita organisaatiossanne ei osata. On oletettavaa, että kaikilla kielillä joilla sisältönne on luettavissa, tullaan tekemään teihin yhteydenottoja. Jos ette pysty palvelemaan näitä yhteydenottoja kyseisellä kielellä, käännös luo odotuksia joita ette voi täyttää.
Monikielisyys on investointi näkyvyyteen
Kunnollisesti toteutettu monikielinen sivusto ei ole pelkästään kohteliaisuus vieraskielisiä kävijöitä kohtaan, vaan se on investointi yhdistyksen näkyvyyteen. Jokainen kieliversio on itsenäinen kokonaisuus, joka voi sijoittua hakutuloksissa omalla kielellään. Yhdistys, joka toimii esimerkiksi kaksikielisellä alueella tai tekee kansainvälistä yhteistyötä, tavoittaa monikielisillä sivuilla huomattavasti laajemman yleisön kuin yksittäisellä käännössivulla.
Tekoälyn ansiosta tämä ei enää vaadi kohtuuttomia resursseja. Kyse on oikean työkalun valitsemisesta ja pienen lisätyövaiheen sisällyttämisestä julkaisuprosessiin.
Jos yhdistyksesi verkkosivujen monikielisyys kaipaa päivitystä tai haluatte selvittää miten tekoälyavusteinen kääntäminen toimisi teidän sivustollanne, ota yhteyttä ja jutellaan aiheesta lisää.